hypsografia - paleogeología — paleogeologia - geofísica — geofysiikka, geofyysinen tiede - orografía — vuoristo-oppi - mineralogía — mineralogia - espeleología — luolantutkimus - geología económica — taloudellinen geologia, talousgeologia - stratigrafia - géochronologie (fr)[Spéc.]

geofísico, geóloga, geólogo — geologi[Dérivé]

geológico — geologinen[Rel.App.]

anaklinaalinen - maastoa myötäilevä - anticlinal — antiklinaalinen - synkliininen - kerrostunut - kerrostumaton - arkaainen - arkeotsooinen - azoico — atso-, atsooinen, ei-eläinperäinen, eloton - proterotsooinen - monokliininen - endogeeninen - klastinen - intrusiivinen - purkautunut - muuttunut - nojautuva - batoliittinen - maankuori-, manner-, tektoninen - geomorfologinen, morfologinen, rakennegeologinen - pysyvyys - superpositioperiaate - maankuoren liike, tektoninen liike - tirón — vaakasuora siirros - altura, cima, cumbre, elevación, empuje hacia arriba, solevantamiento — kohoaminen, kohosiirros, korkea paikka, maankohoaminen, maannousu, maanpinnan kohoaminen, pystysiirros - liukurata - siirroslinja - yacimiento — juonne, kerros, kerrostuma - klasti - klastinen kivi - diapiiri, doomi - pitkittäisharju, soraharjanne - falla — murtuma, rako, siirros, siirtymä - formación geológica — geologinen muodostuma, muodostuma - Iso hautavajoama - hiidenkirnu, suppa - penillanura — peneplaani, puolitasanko - sill - ksenoliitti, sulkeuma - fenómeno geológico — geologinen ilmiö - aumento — vesijättö - ablación, erosión, uso — eroosio, kuluminen, kulutus - foliación — liuskeisuus - geologinen prosessi - tuulen aiheuttama maanpinnan kuluminen - saltaatio - superpositio - kivipylväs - shingling - kerrostaa - kerrostua - työntää - Moho, Mohorovicicin olkaus - erämaa - Mercallin asteikko - Richter-asteikko, Richterin asteikko - momenttimagnitudi - isostasia - perusmassa - perusmassa - eruptiivinen, magmaattinen - kerrostunut, sedimentaarinen, sedimentti-, vesi-[Domaine]

geologia (n.) • geología (n.f.)